Tekoälyn trendit 2024 – Näin 14 tutkimusta kertoo

Mitä voimme odottaa tekoälyltä vuonna 2024?

Halusin selvittää asiaa, joten kävin läpi kymmeniä tekoälyyn liittyviä tutkimuksia menneeltä vuodelta 2023 ja kokosin niistä tämän katsauksen.

Tutkimusten valinnassa painotin erityisesti uusimpia julkaisuja, koska generatiivinen tekoäly kehittyi niin paljon vuoden aikana.

Tulokset on jaoteltu neljään osioon: Tekoälyn käyttäjäkuntaan, riskeihin, yhteiskunnallisiin vaikutuksiin sekä tekoälytyyppeihin.

Lopusta löydät vielä tärkeimmät poiminnat sekä tutkimuslähteet.

Tekoälyn käyttäjät

1. Eurooppalaisyritykset ovat yhä testailuvaiheessa

Generatiivisesta tekoälystä on puhuttu paljon, mutta sen todellinen käyttöönotto on yhä varhaisessa vaiheessa Euroopassa.

41% eurooppalaisista yrityksistä kertoo vasta testailevan GenAI:n käyttötapauksia ja vain 6% on saanut sen käyttöön arvoa tuottavassa toiminnassa.

Yrityksillä saattaa siis olla vielä matkaa siihen, että generatiivinen tekoäly tuo suoraan rahassa mitattavaa hyötyä.

2. Tekoälystä hyötyy eniten aloitteleva tietotyöntekijä

Harvard Business Schoolin tekoälytutkimuksessa huomattiin, että aloittelevat tietotyöntekijät saavat erityisen paljon hyötyä tekoälyn käytöstä.

Koeasetelma oli, että ammattilaiset jaettiin kahteen ryhmään tekemään tehtäviä: Toinen ryhmä sai käyttää apunaan GPT-4 tekoälyä, kun taas toinen ryhmä ei saanut tällaista apua.

Tuloksena oli, että tekoälyä käyttäneet tekivät annettuja tehtäviä 25% nopeammin ja 40% paremmalla laadulla toiseen ryhmään verrattuna.

Samanlaisia tuloksia saatiin myös tässä tutkimuksessa, mikä tehtiin heti ChatGPT:n julkaisun jälkeen.

Aloittelevan tietotyöntekijän kannattaa siis ehdottomasti ottaa tekoälytyökaluja haltuun vuonna 2024.

3. Nuoret ovat etulinjassa käyttämässä tekoälyä – myös koulutehtävissä

Ruotsalaisnuoriin liittyvä tutkimus osoitti, että erityisesti nuoret käyttävät nyt tekoälyä.

Tarkkaan ottaen 15-16 -vuotiaista noin 84% on käyttänyt tekoälyä vuonna 2023.

Erityistä on, että tällä on jo nyt vaikutusta nuorten koulunkäyntiin, mikä varmasti kiinnostaa opetusalalla työskenteleviä sekä vanhempia:

Jos yli puolet ruotsalaisnuorista myöntään käyttäneensä luvatta tekoälyä koulutehtävien tekemiseen, niin tilanne Suomessa ei ehkä ole hirveästi parempi.

4. Markkinoijat ovat ottaneet tekoälyn mukaan useisiin työtehtäviin

Tekoälyn hyödyllisyys markkinoinnissa vuonna 2024 on kiistaton.

Eräässä markkinoijille suunnatussa kyselytutkimuksessa huomattiin, että valtaosa markkinoijista käyttää jo generatiivista tekoälyä työssään.

GenAI-työkalujen nähtiin olevan erityisen hyödyllisiä sisällöntuotannossa, kuvien tekemisessä ja luovan työn apuna.

Erityyppiset tekoälyt

5. GPT-4 on toistaiseksi kykenevin tekoälymalli

Vuonna 2023 julkaistu OpenAI:n GPT-4 on pitänyt pintansa tehokkaimpana tekoälymallina.

GPT-4 voittaa tunnetuissa ARC ja MMLU benchmark-testeissä esimerkiksi Googlen PaLM 2-mallin sekä kaikki avoimen tekoälymallit.

Google on kuitenkin kertonut, että sen tuleva Gemini Ultra tekoälymalli päihittää GPT-4:n useissa testeissä.

Jää siis nähtäväksi, että johtaako OpenAI tekoälykilpaa enää vuonna 2024.

6. Multimodaalisuus muuttaa tapaamme käyttää tekoälyä

Multimodaaliset tekoälymallit ovat erityisiä, koska ne voivat käyttää pelkän tekstin lisäksi muutakin dataa, kuten kuvia, videoita ja ääntä.

Vuonna 2023 julkaistiin jo ensimmäisiä multimodaalisia malleja (ChatGPT-4V, Google Gemini) mitkä toivat täysin uusia käyttötapauksia tekoälylle.

Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa kokeiltiin käyttää ChatGPT-4V:tä diagnosoimaan sairauksia käyttäen potilaiden kertomuksia sekä otettuja kuvia.

Tässä tapauksessa malli antoi paljon tarkempia tuloksia, kun yhdistettiin tekstiä sekä kuvia (70,5 % tarkkuus) verrattuna pelkkään tekstiin (54,3%) tai pelkkiin kuviin (29,3 %).

Tulokset käyvät järkeen, koska me ihmisetkin hyödynnämme useita aisteja tekemään päätelmiä asioista.

Nyt kun generatiivinen tekoäly saa vastaavia kykyjä, niin tapamme käyttää sitä tulee pysyvästi muuttumaan.

7. Itsenäisesti toimivat tekoälyagentit ovat tulossa

Vuoteen 2024 asti tekoälymallien käyttö on vaatinut aina ihmistä, mutta tämä voi pian muuttua.

Itsenäisesti toimivien tekoälyagenttien mahdollisuus tunnistettiin akatemiassa jo vuonna 2022, mutta idea sai todella huomiota vasta vuoden 2023 loppupuolella.

Tällöin julkaistiin suurta huomiota saatuja tutkimustuloksia, jossa Voyager-tekoälyagentti laitettiin pelaamaan Minecraft-videopeliä, ja agentti onnistui itsenäisesti tekemään ihmisten antamia tehtäviä monimutkaisessa pelimaailmassa.

Entä jos antaisimme tälle teknologialle pääsyn jokapäiväisiin digityökaluihimme ja nettiin?

Ajatus tästä voi herättää monenlaisia tunteita (varsinkin jos Terminator-leffat ovat tuttuja), mutta on siis täysin mahdollista, että vuonna 2024 näemme käytännössä tekoälyagentteja, mitkä voivat tehdä niille annettuja tehtäviä ilman ihmisten ohjausta.

Tekoälyn riskit

8. Tekoälyn tuottama teksti on yhä vaikeampi tunnistaa

Joulukuussa 2023 julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa kieliasiantuntijat haastettiin tunnistamaan tekoälyn luomia tekstejä neljästä vaihtoehdosta.

Lopputulos oli huolestuttava:

Asiantuntijat tunnistivat tekoälyn tuottaman tekstin vain 38,9% tapauksista, eikä yksikään 72:sta ekspertistä tunnistanut kaikkia neljää kerralla.

Jos edes asiantuntijat eivät erota tekoälyn tuotosta todellisesta, niin tekoälyn tuottama teksti saattaa tulla suureksi ongelmaksi jo vuonna 2024.

9. Tekoäly on alkanut vähentää ihmistyön tarvetta

Kun ChatGPT julkaistiin, niin sen vaikutusta tutkittiin mm. freelancereiden (kuten copywritereiden ja graafisten suunnittelijoiden) työllistymiseen.

Havaittu kehitys oli huolestuttava: Saatavilla olevien töiden määrä väheni nopeasti ChatGPT:n julkaisun jälkeen, mikä laski freelancereiden kuukausituloja 5,2%.

Tämä tutkimus oli kohdennettu varsin pieneen segmenttiin ja aikaväliin, mutta huoli tekoälyn vaikutuksista työpaikkoihin vaikuttaa olevan universaali.

Forbesin kyselytutkimuksessa oli tuloksena, että jopa 75% pelkää menettävänsä työnsä tekoälyn takia.

On varmaa, että tekoälyn kehitys tulee vaikuttamaan työmarkkinoihin myös vuonna 2024.

10. Luottamus tekoälypalveluihin on melko matala, mutta vaihtelee ikäryhmittäin

Tekoäly mainittiin vuonna 2023 ensimmäisen kerran Digi- ja väestöntietoviraston Digiturvabarometrissa syynä turvallisuuden tunteen heikentymiseen netissä.

Raportissa kerrotaan, että “36% suomalaisista ei luota lainkaan tekoälypalveluiden tuottamiin sisältöihin”.

Mielenkiintoista on, että tekoälyllä tuotettuun sisältöön luottaminen vaihtelee todella paljon ikäryhmittäin:

Tekoälypalvelut kuten ChatGPT ja DALL-E saivatkin tutkimuskategoriana pienimmän mitatun luottamuksen.

Jopa sosiaalisessa mediassa julkaistuun sisältöön luotettiin keskimäärin enemmän.

On varsin mahdollista että tällainen luottamuspula tulee vaikuttamaan tekoälyn käyttöön, sekä mahdollisesti vanhempien sukupolvien huonoon tekoälyosaamiseen.

11. Tietoturva ja väärinkäytökset huolestuttavat suomalaisyrityksiä

Tekoäly tuo mahdollisuuksien lisäksi täysin uusia riskejä yrityksille.

Erään suuren kyselytutkimuksen mukaan suomalaisyritysten johto on erityisen huolissaan tietoturvasta, tekoälyn väärinkäytöstä ja huonosta datan laadusta.

Mielenkiintoista on, että samat kolme riskiä koettiin suuriksi riippumatta siitä, että käytetäänkö yrityksessä jo generatiivista tekoälyä.

Tekoälyn vaikutukset

12. Tekoäly ei vielä korvaa hakukoneita, mutta tiedonhaku on jo muuttunut

Vaikka ChatGPT ja muut vastaavat tekoälytyökalut eivät suoraan kilpaile Google-haun kanssa, niin niiden merkitys päivittäiseen tiedonhakuun puhutti paljon vuonna 2023.

Yhdessä data-analyysissä nähtiin, että Google-haun liikenne ei ole juurikaan muuttunut vuoden 2023 loppuun mennessä.

Tämä ei toki tarkoita, etteikö tekoälychateillä olisi mitään vaikutusta.

Esimerkiksi ohjelmointiosaamiseen liittyvään sivusto Stack Overflow menetti merkittävän määrän liikennettä ChatGPT:n julkaisun jälkeen (ja vuoden 2023 lopussa Stack Overflow sitten irtisanoi 28% työntekijöistään).

On siis mahdollista, että varsinkin erikoistunut tiedonhaku kokee muutoksia tulevina vuosina.

13. Tekoäly vaikuttaa jokaisella toimialalla, mutta tietyillä aloilla erityisen paljon

Generatiivisen tekoälyn vaikutukset vaihtelevat toimialoittain.

Tämä on luonnollista, koska tekstin ja kuvien generointi vaikuttaa paljon esimerkiksi markkinoinnin alalla, mutta ei juuri muuta nuohoojan työnkuvaa.

McKinseyn tutkimuksessa yritettiin arvioida sitä, että miten suuren positiivisen vaikutuksen generatiivinen tekoäly tuo eri toimialoille.

Suurimpaan odotettuun kasvuun kuuluivat teknologia-ala (4,8 – 9,3%), pankkiala (2,8 – 4,7%), apteekki- ja terveystuotteet (2,6 – 4,5%) sekä opetusala (2,2 – 4%).

14. Tekoäly vaikuttaa Suomen työmarkkinoilla lähes kaikkiin

Elinkeinolämän tutkimuslaitos (ETLA) teki vuonna 2023 lopussa tutkimuksen generatiivisen tekoälyn vaikutuksista.

Tulokset ovat erityisesti Suomessa työskenteleville mielenkiintoiset.

Ensinnäkin, ETLA:n mukaan vain noin viidennes Suomen ammateista altistuu suuresti tekoälylle (vähintään 50%), mutta suuri osa työllisistä altistuu jossain määrin.

Toiseksi, tutkimuksen tulosten mukaan “generatiivisen tekoälyn vaikutus Suomen työmarkkinoilla on pikemminkin ihmistyötä täydentävä kuin sitä korvaava.”

Tästä voisi päätellä, että tulevaisuudessa osa ammateista Suomessa kokee suuren vaikutuksen ammatissaan.

Toisaalta pienikin vaikutus omaan työhön voi olla hyvä syy seurata tekoälyn tulevaa kehitystä.

Lähteet